Suomen ja Venäjän suhteet

  Suomi

Suomen ja Venäjän suhteet ovat jatkuneet satojen vuosien ajan 1700-luvun Venäjän tsaarikunnan sekä keisarikunnan ja Ruotsin välisistä sodista suuriruhtinaskunnan ja personaaliunionin hajoamisen sekä Suomen itsenäistymisen ajan halki tähän päivään.

Suojelupoliisin mukaan Suomen ja Venäjän suhteet ovat heikentyneet merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan, pakotteiden ja Nato-jäsenyyden myötä ja vuonna 2023 Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona[1].

Helmikuussa 2024 Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov arvioi Suomen ja Venäjän suhteiden tuhoutuneen täydellisesti.[2]

Niinistö ja Putin ovat tavanneet useasti, viimeksi lokakuussa 2021.[3]

Edustustot

Suomella on suurlähetystö Moskovassa[4]. Se on Suomen ainoa edustusto Venäjällä[5]. Suomella oli aiemmin pääkonsulaatti Pietarissa, mutta Venäjä perui sen toimiluvan[4] ja se suljettiin[6]. Suomen Pietarin-konsulaatilla oli toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa, mutta ne suljettiin heinäkuussa 2023.[7]

Venäjällä on suurlähetystö Helsingissä ja konsulaatti Maarianhaminassa.[8] Venäjällä oli myös pääkonsulaatti Turussa, mutta Suomi perui sen toimiluvan[8] ja se suljettiin[9]. Vuodesta 2000 alkaen Venäjällä oli konsulaatti Lappeenrannassa, mutta sen Venäjä sulki heinäkuussa 2023.[10]

Venäjällä on Helsingissä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus Taka-Töölössä, pieni kerrostalo Taka-Töölössä, huvila Kulosaaressa, toimistotalo Lauttasaaren Vattuniemenkadulla ja asuintalo Kuusisaaressa.[11]

Vakoilu

Suojelupoliisin mukaan kolmasosa Venäjän suurlähetystön diplomaateista Helsingissä on todellisuudessa tiedustelutehtävissä. Virallisesti henkilöt kuuluvat suurlähetystön henkilökuntaan, mutta todellisuudessa he toimivat Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n, sotilastiedustelu GRU:n tai liittovaltion turvallisuuspalvelun eli FSB:n alaisuudessa.[12]

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija arvioi vuonna 2020, että Venäjällä on Suomessa parikymmentä tiedustelu-upseeria Suomen-suurlähetystössä ja konsulaateissa; useita matkustavia tiedustelu-upseereja; sekä Venäjän hyväksi toimivia Suomen kansalaisia[13].

Kesäkuussa 2023 Suomi karkotti yhdeksän Venäjän suurlähetystön työntekijää, jotka olivat olleet tiedustelutehtävissä[14].

Raja

Kartta
Rajanylityspaikat itärajalla: 1 Raja‑Jooseppi, 2 Salla, 3 Kuusamo, 4 Vartius, 5 Niirala, 6 Parikkala, 7 Imatra, 8 Nuijamaa, 9 Vainikkala, 10 Vaalimaa. Kartasta puuttuu Inari. Sinisellä avoimet paikat, punaisella suljetut.

Suomen ja Venäjän rajalla on yhdeksän kansainvälistä rajanylityspaikkaa ja kaksi tilapäistä rajanylityspaikkaa[15].

Matkustajaliikenne

Huippuvuonna 2013 itärajanylityksiä oli yli 12 miljoonaa.[16]

Vuoden 2022 syksystä lähtien raja on ollut suljettu turisteilta,[17] mutta siitä huolimatta vuoden 2023 alkupuoliskolla neljännesmiljoona venäläistä matkustajaa ylitti rajan yhteensä lähes miljoona kertaa.[16] Venäläisiä tulee rajan yli ennen vuotta 2019 myönnetyillä viisumeilla.[16] Lisäksi Suomeen saapuu venäläisiä, jotka käyttävät välietappinaan Norjaa, joka ei ole rajoittanut turistiliikennettä.[16]

Saimaan kanavalla liikenne jatkuu, vaikka sen määrä romahtikin Venäjän hyökkäyksen jälkeen. EU:n Venäjän- vastaiset pakotteet eivät estä sellaista liikennettä, joka tapahtuu sääntelyn rajoissa.[18]

Suomen ja Venäjän välinen junamatkustajaliikenne Allegro-junilla loppui Venäjän sotatoimien seurauksena 27.3.2022.[19] ja Tolstoi-junalla koronapandemian takia 18.3.2020.[20] Allegro-junat seisoivat tyhjän panttina[21], kunnes VR otti ne haltuunsa siirtääkseen ne kotimaan kaukoliikenteen käyttöön. [22]

Rahtiliikenne

Venäjältä ei tule Suomeen raakaöljyä enää heinäkuun 2022 jälkeen. Teboil-bensiiniasemat omistaa venäläinen öljy-yhtiö Lukoil, mutta asemilla myytävä bensiini ei ole peräisin Venäjältä vaan Nesteen jalostamosta tai Länsi-Euroopasta. Nesteen öljy on peräisin mm. Pohjanmereltä. ST1:n öljy tulee Pohjanmereltä ja Pohjois-Amerikasta.[23]

Rajan sulkemisista huolimatta rahtiliikenne maiden välillä jatkuu[24]. Rahtijunia kulkee Vainikkalan rautatieaseman kautta[24]. Venäjältä tulee Suomeen lannoitteita ja niiden raaka-aineita sekä nikkelikiveä, josta valmistetaan nikkeliä Harjavallassa venäläisomisteisen Norilskin jalostamolla[24]. Venäjälle menee Suomesta kuparikiveä, josta Venäjän metalliteollisuus valmistaa kuparia[24]. Venäläinen nikkeli ei kuulu EU:n Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden piiriin, sillä sitä pidetään tärkeänä ruokahuollon ja teollisuuden kannalta ja Eurooppa on siitä riippuvainen[25]. Suomi on venäläisen nikkelin ainoa väylä Euroopan unioniin[25].  Nikkelituotteet menevät suurimmaksi osaksi myyntiin ulkomaille[25].

Venäjältä tulee edelleen Suomeen myös lannoitteita ja lannoitteiden raaka-aineita. Venäläisiä lannoitteita kuljetetaan Suomen kautta EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Lannoitteet ovat EU:n pakotteista vapaita, koska sotaan kuulumattomien maiden ruokaturvaa ei haluta vaarantaa. [26]

Suomen valtionyhtiö Gasum tuo edelleen Venäjältä kaasua. Gasum ostaa vuodessa noin 330 000 tonnia venäläistä LNG:tä, arvoltaan noin 250 miljoonaa euroa. Maakaasun toimitukset Venäjältä eivät ole EU:n tai eri jäsenmaiden pakotteiden alaisia. Kaasu tulee Vysotskin terminaalista Viipurin edustalta.[27]

Venäjälle asetetut pakotteet ovat estäneet yli sadan miljardin euron arvoiset viennit Venäjälle maaliskuuhun 2024 mennessä, mutta tavaroiden kulkua ei ole voitu estää kokonaan. Venäjä pääsee käsiksi pakotteiden alaisiin tavaroihin Euraasian talousunioniin kuuluvien kumppanimaittensa kautta. Talousunionin alueelle viety tavara voi helposti liikkua eteenpäin Venäjälle. Niinpä pakotteiden alaisten tuotteiden vienti Suomesta Kirgisiaan, Uzbekistaniin ja Kazakstaniin on kasvanut sodan alettua 637 prosenttia. Kirgisian vienti on kasvanut yli kolmekymmentäkertaiseksi sotaa edeltävän aikaan verrattuna. Euraasian talousunioniin kuuluu myös Valko-Venäjä, mutta sitä koskevat samat pakotteet kuin Venäjää. [28]

Sopimuksia

Suomi vuokrasi Neuvostoliitolta vuonna 1962 Saimaan kanavan Venäjän puoleisen osan ja siihen kuuluvat alueet vuoteen 2013 asti. Uusi 50 vuoden sopimus astui voimaan vuonna 2012.[29]

Vuonna 1992 Suomi ja Venäjä solmivat sopimuksen yhteistyöstä toisen maailmansodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten ja Suomessa kaatuneiden venäläisten sotilaiden muiston vaalimisesta. Suomessa on noin 90 venäläissotilaiden tai neuvostosotilaiden hautauspaikkaa.[29]

Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista eli Naapurussopimus on solmittu 1992.

Ei voimassa

Venäjä on irtisanonut Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen sotilaallisista arviointikäynneistä.[30]

Sopimus Venäjän federaation ja Suomen tasavallan välisen rajat ylittävän yhteistyön edistämisestä solmittiin 2012, keskeytettiin toistaiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja lopulta irtisanottiin Venäjän toimesta vuonna 2023.[31] Sopimuksen voimassaolo lakkaa 24.1.2024. [32]

Kauppa

Vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä Venäjältä tuotiin Suomeen tavaroita ja palveluita 402 miljoonan euron arvosta ja Suomesta vietiin Venäjälle tavaroita ja palveluita 211 miljoonan euron arvosta.[33]

Suomen Nato-jäsenhakemus sekä -jäsenyys

Suomi haki Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022, ja siitä tuli jäsen huhtikuussa 2023. Suomen Nato-jäsenhakemuksen hakeminen sekä suhteellisen nopea hyväksyminen liittyi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan helmikuun lopussa 2022. Jäseneksi hakeminen eteni vastaavalla nopealla tavalla Ruotsissa. Suomi ja Ruotsi sitoivat poliittisesti jäsenyysprosessinsa toisiinsa ja hakivat Nato-jäsenyyksiään yhtäaikaisesti, omien parlamentaaristen käsittelyjensä jälkeen.[34]

Suomi on 4. huhtikuuta 2023 alkaen Naton täysjäsen.[35] Venäjä piti Suomen Nato-jäsenyyttä virheenä ja ennakoi vastatoimia.[36][37]

Toimia ja vastatoimia

Helmikuun 2022 jälkeen Euroopan unioni (EU) asetti Venäjää vastaan pakotteita, jotka vähensivät Suomen ja Venäjän välistä vientiä ja tuontia.[38][39] Vuoden 2022 syyskuussa Suomi sulki itärajansa venäläisiltä turisteilta.[17]

Vuoden 2023 alussa Suomen ulkoministeriö keskeytti Murmanskissa[40] ja Petroskoissa sijaitsevien toimipisteittensä toiminnan.[41] Toukokuussa Venäjä jäädytti Suomen edustustojen pankkitilit[42][43] ja lakkautti Suomen keskeyttämät toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa sekä sulki oman toimipisteensä Lappeenrannassa.[44] Venäjä irtisanoi Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen sotilaallisista arviointikäynneistä.[30]

Kesäkuussa 2023 Suomi karkotti yhdeksän Venäjän suurähetystössä työskentelevää henkilöä, jotka olivat toimineet tiedustelutehtävissä.[45] Tähän Venäjä vastasi heinäkuussa kovemmin sulkemalla Suomen Pietarin-pääkonsulaatin, karkottamalla yhdeksän suomalaista diplomaattia ja pitämällä puhuttelun Suomen suurlähettiläälle.[4] Siihen Suomi reagoi sulkemalla Venäjän Turun-pääkonsulaatin.[8][46] Suomi myös kiristi venäläisten maahantulon perusteita.[47]

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen totesi, että maiden taloudelliset suhteet oli ajettu minimiin, rajat olivat kiinni, matkustelua ei ollut kumpaankaan suuntaan ja diplomaattinen kanssakäyminen oheni.[8] Vanhanen tulkitsi, että Suomen ja Venäjän suhde oli heikoimmillaan sitten kylmän sodan päättymisen.[8] Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kuvasi maiden välejä ”jäätäviksi”.[38] Hänen mielestään minkäänlaista luottamusta maiden välillä ei enää ole.[38] Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen totesi, että välit Venäjän kanssa olivat pohjalukemissa.[38]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona Suojelupoliisi. 12.10.2023. Viitattu 21.11.2023.
  2. ↑ Venäjä | Venäjän suurlähettiläs: Suhde Suomeen täysin tuhoutunut Helsingin Sanomat. 8.2.2024. Viitattu 8.2.2024.
  3. ↑ Juri Vuortama, Kaisa Ylhäinen: Kotimaassa kulmat kohosivat, kun Niinistö veti päälleen punaisen lätkäpaidan – näin Suomen presidentit ovat tavanneet Putinia Ilta-Sanomat. 2.4.2022. Viitattu 21.11.2023.
  4. ↑ a b c Diplomatia | Pietarin pääkonsuli Venäjän päätöksestä: ”Kova toimi, joka toki myös kolahti” Helsingin Sanomat. 6.7.2023. Viitattu 20.8.2023.
  5. ↑ Petri Seppä: Suomi sulki Pietarin-pääkonsulaatin Ilta-Sanomat. 27.9.2023. Viitattu 6.11.2023.
  6. ↑ Petri Seppä: Suomi sulki Pietarin-pääkonsulaatin Ilta-Sanomat. 27.9.2023. Viitattu 6.11.2023.
  7. ↑ Venäjä | Suomen suurlähettiläs puhutteluun, Venäjä sulkee Suomen edustustot Murmanskissa ja Petroskoissa pysyvästi Helsingin Sanomat. 30.5.2023. Viitattu 20.8.2023.
  8. ↑ a b c d e Suomi sulkee Venäjän Turun-pääkonsulaatin – Ulkoministeri Valtonen: Suomen ja Venäjän välit ovat heikentyneet dramaattisesti Yle Uutiset. 19.7.2023. Viitattu 20.8.2023.
  9. ↑ Tältä näyttää tyhjässä Venäjän pääkonsulaatissa Turussa – takahuoneesta löytyi härski yllätys Ilta-Sanomat. 27.10.2023. Viitattu 6.11.2023.
  10. ↑ Venäjä sulkee yli 20 vuotta toimineen konsulaatin Suomessa – professori: Vaikeuttaa venäläisten elämää ulkomailla Yle Uutiset. 31.5.2023. Viitattu 20.8.2023.
  11. ↑ Venäjän lähetystö | Keskellä Helsinkiä on Venäjän synkkä linnake – HS selvitti, keitä siellä elää ja mitä he Suomesta haluavat Helsingin Sanomat. 20.8.2023. Viitattu 25.8.2023.
  12. ↑ Näin kolme Venäjän tiedustelupalvelua toimii Suomessa Yle Uutiset. 26.4.2023. Viitattu 21.11.2023.
  13. ↑ Tiedustelu | Raportti: Venäjän tiedustelu haluaa koukkuunsa nuoria suomalaisia poliitikkoja, tutkijoita ja sotilaita Helsingin Sanomat. 2.11.2020. Viitattu 21.11.2023.
  14. ↑ Suomi karkottaa yhdeksän Venäjän suurlähetystön työntekijää Yle Uutiset. 6.6.2023. Viitattu 21.11.2023.
  15. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä… 901/2006 www.finlex.fi. Viitattu 16.12.2023.
  16. ↑ a b c d Suomen itärajaliikenne on yhä miljoonaluokkaa rajoituksista huolimatta Yle Uutiset. 21.8.2023. Viitattu 25.8.2023.
  17. ↑ a b Suomen raja sulkeutuu torstaina keskiyöllä venäläisiltä lomamatkailijoita – Sisäministeri Mikkonen: "Vaikutus liikennemääriin on merkittävä" Yle Uutiset. 29.9.2022. Viitattu 20.8.2023.
  18. ↑ HS Lappeenrannassa | Sulkumestarit päivystävät aution Saimaan kanavan varrella – ”Päivän kohokohtia ovat ruokailut” Helsingin Sanomat. 29.8.2023. Viitattu 4.3.2024.
  19. ↑ Viimeinen Allegro-juna saapui Helsinkiin – Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne on lakannut toistaiseksi kokonaan Yle Uutiset. 27.3.2022. Viitattu 16.12.2023.
  20. ↑ Resiina - Artikkeli resiinalehti.fi. Viitattu 16.12.2023.
  21. ↑ Missä Allegro-junat ovat nyt? Näin VR vastaa www.iltalehti.fi. Viitattu 16.12.2023.
  22. ↑ VR ottaa Allegro-junat kotimaan liikenteeseen Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  23. ↑ Hammarsten, Heidi: Mistä öljy tulee? tekniikanmaailma.fi. Viitattu 10.3.2024.
  24. ↑ a b c d Luulitko, että itäraja lähes suljettiin? Täällä liikenne kulkee rajan yli lähes entiseen malliin Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  25. ↑ a b c Tehdas Suomessa jalostaa venäläistä nikkeliä ja palauttaa sotateollisuudelle yleistä kuparia – näin toimitusjohtaja kommentoi Yle Uutiset. 21.3.2024. Viitattu 25.3.2024.
  26. ↑ Venäjältä virtaa edelleen lannoitteiden raaka-aineita sekä Suomeen että kauttakulkuun – tällaisista määristä on kyse Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 22.3.2024.
  27. ↑ Annastiina Airaksinen: Suomi tuo Venäjältä yhä 330 000 tonnia lng:tä vuodessa – Miksi tuontia ei ole kielletty? Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 23.2.2024. Viitattu 24.2.2024.
  28. ↑ Lauri Nuoska: Suomen vienti kolmeen maahan räjähti – katso epäilyttävä lista tuotteista Ilta-Sanomat. 25.3.2024. Viitattu 25.3.2024.
  29. ↑ a b Venäjän ja Suomen väliset suhteet Venäjän suurlähetystö Suomessa. Viitattu 14.4.2020.
  30. ↑ a b Venäjä irtisanoi sotilaallisia arviontikäyntejä koskevan sopimuksen Suomen kanssa – ”Luottamus ei tällä ainakaan kasva” Yle Uutiset. 23.5.2023. Viitattu 20.8.2023.
  31. ↑ Venäjä irtisanoo sopimuksen Suomen ja Venäjän rajat ylittävästä yhteistyöstä www.iltalehti.fi. Viitattu 22.11.2023.
  32. ↑ Valtiosopimus Suomen ja Venäjän rajat ylittävästä yhteistyöstä - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 22.11.2023.
  33. ↑ Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, neljännesvuosittain muuttujina Alue, Tiedot, Vuosineljännes ja Palveluerä PxWeb. Viitattu 21.11.2023. [vanhentunut linkki]
  34. ↑ Ruotsille tukea Suomelta Naton ulkoministerikokouksessa – ulkoministeri Haavisto sanoi, että sodan olosuhteissa Nato-prosessi tuntui pitkältä Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 22.5.2023.
  35. ↑ Suomi ja Nato Valtioneuvosto. Viitattu 2.8.2023.
  36. ↑ Suomen Nato-jäsenyyttä kommentoitiin Venäjän mediassa happamasti – toimittaja ehdottaa ydinmiinoja Suomen rajalle Yle Uutiset. 5.4.2023. Viitattu 2.8.2023.
  37. ↑ Ville Mäkilä: Kreml väittää "läntisen terrorin" riivaavan Karjalaa – Pekka Toveri: Eivät pidä Suomen hyvästä maineesta Verkkouutiset. 2.8.2023. Viitattu 2.8.2023.
  38. ↑ a b c d Heidi Vaalisto, Petri Seppä: Suomen ja Venäjän välit jäätyivät ennätyshuonoiksi – asiantuntija väläyttää, mitä voi olla pahimillaan edessä Ilta-Sanomat. 11.7.2023. Viitattu 20.8.2023.
  39. ↑ Suomen vienti ja tuonti: Venäjä elokuussa 2023 karirast.com. Viitattu 21.11.2023.
  40. ↑ Ulkoministeriö sulkee toimipisteen Murmanskissa Yle Uutiset. 18.1.2023. Viitattu 20.8.2023.
  41. ↑ Ulkoministeriö sulkee toimipisteen Petroskoissa Valtioneuvosto. 4.4.2023. Viitattu 20.8.2023.
  42. ↑ Venäjä on jäädyttänyt Suomen edustustojen pankkitilit, Suomi teki asiasta nootin – Haavisto: Kiusantekoa Yle Uutiset. 17.5.2023. Viitattu 20.8.2023.
  43. ↑ Tilien jäädytys | Venäjä jäädytti Suomen edustustojen pankkitilit, Suomi vastannut nootilla – Haavisto: ”Kiusantekoa” Helsingin Sanomat. 17.5.2023. Viitattu 20.8.2023.
  44. ↑ https://www.facebook.com/mtv3uutiset:+Venäjä sulkee Suomen toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa – suurlähettiläs kutsuttiin puhutteluun mtvuutiset.fi. 30.5.2023. Viitattu 20.8.2023.
  45. ↑ Suomi karkottaa yhdeksän Venäjän suurlähetystön työntekijää Yle Uutiset. 6.6.2023. Viitattu 7.6.2023.
  46. ↑ Diplomatia | ”Maiden välinen suhde on tällä hetkellä hyvin toisenlainen” – Suomi sulkee Venäjän Turun-pääkonsulaatin Helsingin Sanomat. 19.7.2023. Viitattu 20.8.2023.
  47. ↑ Suomi kiristi venäläisten maahantulon perusteita – vaikutukset rajanylitysliikenteeseen itärajalla vähäiset Yle Uutiset. 10.7.2023. Viitattu 20.8.2023.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen ja Venäjän suhteet Wikimedia Commonsissa
  • n
  • k
  • m
Aasia
Afrikka
Amerikka
Eurooppa
Kansainväliset
Lisää aiheesta