Theodor Berger
Theodor Berger (18. toukokuuta 1905 Traismauer – 21. elokuuta 1992 Wien) oli itävaltalainen säveltäjä.[1]
Berger opiskeli Franz Schmidtin johdolla. Hänen varhainen sävellystyylinsä oli myöhäisromanttinen ja hyvin kromaattinen.[1] Teos Malinconia (1933) sai osakseen Richard Straussin ihailun.[2] Bergerin musiikin aktiiviseksi tukijaksi tuli Wilhelm Furtwängler, ja hänen teoksensa Rondino giocoso (1941) esitettiin Berliinin vanhassa filharmoniasalissa ennen kuin rakennus tuhottiin pommituksessa.[1] Myös Oswald Kabasta johti usein hänen teostensa esityksiä.[3] Furtwängler jatkoi Bergerin teosten kantaesittämistä toisen maailmansodan jälkeen, ja hänen työtään tukivat muutkin kapellimestarit, kuten Karl Böhm, Herbert von Karajan, Carlos Kleiber[2], Josef Krips[2], Eugene Ormandy[2] ja William Steinberg[2]. Karajan johti Bergerin teoksen Homerische Sinfonie esityksen vuonna 1948 ja Symphonia parabolican (1957) esityksen Salzburgin festivaalilla.[1] Homerische Sinfonie, joka on nimestään huolimatta baletti, toi säveltäjälle valtionpalkinnon vuonna 1951. Hänen muuhun tuotantoonsa kuuluu myös viulukonsertto.[4]
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina Berger muovasi tyyliään; uusissa teoksissa ei enää ollut määritettyä sävellajia, ja niissä käytettiin onomatopoeettisia ideoita. 1960-luvulla Bergerin teosten esittäminen ja levyttäminen väheni, vaikka niitä yhä julkaistiin. Hän oli ollut merkittävän modernin säveltäjän maineessa, mutta suosio ei ollut kestävää.[1] Bergerin musiikkia on kuitenkin julkaistu levytettynä Albany Records -levymerkillä.[2]
Lähteet
| ||||||||||||||||||||||
