Totuus- ja sovintokomissio

Totuus- ja sovintokomissio on valtion perustama toimielin, joka pyrkii tarjoamaan eri osapuolille tilan kohdata ja keskustella syntyneistä konflikteista. Konfliktin osapuolet voivat tulla saman yhteisön sisältä tai osapuolet voivat olla kaksi eri yhteisöä. Ensimmäiset totuus- ja sovintokomissiot perustettiin 1980-luvulla, mutta ne alkoivat yleistyä enemmän 1990-luvulta lähtien. Niitä on vuosien saatossa toiminut kymmeniä useissa eri maissa.^[1]

Valtio saattaa perustaa totuus- ja sovintokomission sen jälkeen, kun yhteiskunnassa on ollut sisäinen konflikti. Maassa on saattanut tapahtua suuria muutoksia, kuten rauhansopimus, valtiomuodon muutos diktatuurista demokratiaan, tai jonkin kansalaisia sortavan rakenteen purkaminen. Komission tarkoitus on eheyttää yhteisöä ja yhteiskuntaa ja tarjota esimerkiksi vääryyksiä kokeneelle kansanryhmälle tilaisuuden kertoa kokemuksistaan ja tuoda esiin katkerat tunteensa. Keskustelun käyminen voi edistää sitä, että eri osapuolet antavat toisilleen anteeksi. Komissio voi myös suositella valtiolle armahduksien myöntämistä ja oikeuslaitokselle jonkin rikoksen tutkimista tai siitä rankaisemista. Tavoitteena on, että komission toiminta auttaa yhteisöä rakentamaan uudelleen sisäisen yhteenkuuluvuutensa.^[1]

Sisäisen konfliktin jälkeen maahan saatetaan perustaa myös ihmisoikeus- tai sotarikostuomioistuin. Ne toimivat eri periaatteella kuin totuus- ja sovintokomissio, sillä tuomioistuimissa asianomaiset osallistuvat kuulusteluun keskustelun sijaan, ja käsittelyä johtavat tuomarit laajemman raadin sijaan. Monet yhteisöt ovat tuomioistuimen sijaan valinneet perustaa komission siinä toivossa, että se auttaisi tehokkaammin sovinnon ja yhteenkuuluvuuden luomisessa.^[1]

Ainakin Etelä-Afrikassa on toiminut oma totuus- ja sovintokomissio. Suomessa toimii yhä saamelaisten totuus- ja sovintokomissio.