Trifona

Trifona (v:sta 1930 myös Petsamo,[1] ven. Трифоново, Trifonovo[2]) on kylä Petsamon kaupunkikunnan länsiosassa Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Trifona sijaitsee Petsamonvuonon länsirannalla Trifonajoen ja Trifonavaaran välissä olevalla Trifonanniemellä. Trifona sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttaman Petsamon kunnan pohjoisosassa, noin viisi kilometriä Petsamon kirkonkylän Parkkinan pohjoispuolella. Petsamonvuonon vastarannalla sijaitsi Porovaaran kylä.

Historia

Inarijärven ja Jäämeren välillä on aikoinaan kuljettu Paatsjokea pitkin. Vuonna 1916 Tie- ja vesirakennusten ylihallitus alkoi rakentaa vesireitin varrelle maantietä Ivalosta Paatsjoen laaksoon. Venäjän vallankumous ja Suomen sisällissota keskeyttivät tietyömaan, mutta reitin varrelle ehdittiin rakentaa hirsirakenteiset kestikievarit eli majatalot talousrakennuksineen arkkitehti Thure Hellströmin laatimilla tyyppipiirustuksilla. Yksi majataloista sijaitsi Trifonassa. Suomen Matkailijayhdistys hoiti Trifonan majataloa vuosina 1929–1931.[3]

Jäämerentie kulki Trifonan läpi Parkkinasta Liinahamariin.[4] Trifonan piti alun perin olla Jäämerentien päätepiste, mutta Tie- ja vesirakennushallitus päätti jatkaa tietä Trifonasta kahdeksan kilometriä pohjoiseen Liinahamariin.[5] Trifonassa oli Petsamon metsänhoitajan virkatalo, kansakoulu, useita myymälöitä, Norjan konsulaatti, tulli, satama, posti, puhelinkeskus ja Ruijan matkailijakoti.[6] Trifona kuului Petsamon ensimmäisessä koulupiirijaossa vuodelta 1921 kirkonkylän eli Parkkinan koulupiiriin. Vuonna 1927 Parkkinan piirin pohjoisosa erotettiin omaksi Vuonokylän koulupiiriksi. Vuonokylän kansakoulu sijaitsi Trifonassa. Koulu toimi aluksi vain alakouluna, vuonna 1931 siitä tuli supistettu ja vuonna 1936 täydellinen kansakoulu.[7]

Valtioneuvoston vuonna 1930 vahvistaman Petsamon uuden kyläjaon mukaan Trifonasta muodostettiin Petsamon kyläkunta.[1]

Väestö

Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan kylän 136 asukkaasta oli karjalaisia 74, suomalaisia 61 ja venäläisiä yksi.[1] Trifonan kylä oli saanut alkunsa 1870-luvun nälkävuosina, kun alueelle oli muuttanut karjalaisen väestöä Vienan Karjalan Uhtuan, Vuokkiniemen ja Oulangan kunnista nälkää pakoon.[8]

Asukasluvun kehitys:

  • 5 (1897)[9]
  • 75 (1918), joista 65 karjalaisia ja 10 saamelaisia[9]
  • 77 (1921)[10]
  • 84 (1925)[10]
  • 136 (1929)[1]
  • 146 (1930)[10]
  • 266 (1935)[10]
  • 315 (1939)[10]

Lähteet

  • Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Kuusikko Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125-127. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  2. ↑ Alueen topografinen kartta (Arkistoitu – Internet Archive). (venäjäksi)
  3. ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 105–107, 381. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. Väitöskirjan verkkoversio
  4. ↑ Petsamon kartta. Maanmittauslaitos, 1943.
  5. ↑ Taskila Erkki: Petsamon elinkeinoelämä, s. 237. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  6. ↑ Rovaniemi-Petsamo. Yleisen autoliiton julkaisuja, X. autoilijan matkaopas. Helsinki: , 1932. Otteita teoksesta (Matka Petsamoon kesällä 2000) (viitattu 20.10.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Rahkola Hilkka: Petsamon kansakoulut, s. 381 & 397. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  8. ↑ Alavuotunki Jouni: Petsamon historia yhteisalueen jaosta ensimmäiseen maailmansotaan, s. 43. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  9. ↑ a b Rosberg J. E. (toim.): Petsamon maa. systemaattinen kuvaus Petsamon asutuksesta, luonnosta ja historiasta. Helsinki: , 1919. Otteita teoksesta (Matka Petsamoon kesällä 2000) (viitattu 13.7.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ a b c d e Onnela 1999, s. 107–108