Vihdin seurakunta

Vihdin seurakunta
Vichtis församling

tunnus

sijainti

Vihdin kirkon torni.
Vihdin kirkon torni.
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Espoon hiippakunta
Rovastikunta Lohjan rovastikunta
Pääkirkko Vihdin kirkko (Kustaankirkko)
Perustettu 1507
Jäsenmäärä 18 351[1] (2023)
– Osuus asukkaista 63,7 %
– Jäsenlehti Vakka
Kirkollisvero 1,45 %
Kirkkoherra Pekka Valkeapää
Verkkosivusto
Infobox OKNimi-testi OK
Vihdin seurakuntakeskus Nummelassa.

Vihdin seurakunta on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan kuuluva seurakunta. Se käsittää Vihdin kunnan alueen Uudellamaalla.[2]

Seurakunnalla oli 19 313 jäsentä 31.12.2020[3] (66,3 % kunnan väestöstä) ja 64 työntekijää. Seurakunnan kirkkoherrana toimii Pekka Valkeapää.[2]

Seurakunta pitää jumalanpalveluksia Vihdin kirkossa, Nummelan seurakuntakeskuksessa ja Vihtijärven kappelissa.[2] Lisäksi seurakunta omistaa Vihdin seurakuntatalon,[4] Pyhän Birgitan kirkon rauniot[5] ja kerhotilana toimivan Pappilan Vihdin kirkonkylällä. Tämän lisäksi kerhotoimintaa pidetään kerhohuoneistossa Ojakkalassa. Seurakunnalla on kolme hautausmaata, joista Vihdin hautausmaalla sijaitsee siunauskappeli.[6] Lisäksi seurakunta omistaa leirikeskus Riuttarannan Moksissa.[7] Vuosina 2015–2016 Riuttaranta toimi vastaanottokeskuksena.

Vihdin seurakunta järjesti valtakunnalliset lähetysjuhlat Vihdissä kesällä 2016.[8]

Papisto

Kirkkoherrat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vihdin seurakunnan kirkkoherroina:[9]:

  • 1507: Martin 1507
  • 1545: Bertel Hansson 1545
  • 1554–1578: Laurentius Petri
  • 1579–1613: Sigfridus Petri Orava
  • 1615–1640: Gregorius Matthiæ Forsius
  • 1641–1660: Jacobius Petri Botreus
  • 1661–1675: Gregorius Bartholdi Agricola
  • 1677–1679: Johan Procopaeus
  • 1698–1715: Jonas Thauvonius
  • 1715–1720: Johan Oxenius
  • 1720–1736: Henrik Malm
    • 1728-1737: vs. Georg Agricola
  • 1737–1772: Jakob Malm
  • 1773–1793: Georg Lagus
  • 1794–1801: Bengt Jakob Ignatius

  • 1801–1818: Abraham Vilhelm Tuderus
  • 1823–1847: Anders Johan Hipping
  • 1851–1856: Henrik Johan Hjorth
  • 1857–1869: Henrik Vilhelm Hellström
  • 1872–1891: Robert Borenius
  • 1893–1910: Hugo Waldemar Wecksell
  • 1914–1925: Lauri Itkonen
  • 1928–1950: Aukusti Oravala
  • 1951–1954: Väinö Mutru
  • 1955–1962: Toivo Immonen
  • 1964–1976: W. J. P. Hildén
  • 1977–1987: Leino Hassinen
  • 1987–2006: Pertti Sistonen
  • 2006→ Pekka Valkeapää

Lukkarit ja kanttorit

Lista Vihdin seurakunnan lukkareista ja kanttoreista[9]:

  • Grels 1679
  • Karl Mårtensson 1627
  • Sigfrid Eriksson 1680
  • Henrik Eriksson
  • Tomas Henriksson Halleen 1723-1756
  • Henrik Halleen 1753-1789
  • Karl Fredrik Ekman 1790-1832
  • Anders Elias Lindgren 1833-1881
  • August Edvard Peltonen 1882-1929
  • A. V. Lehmusvuori 1929-1931 (sijainen)
  • Eino Salomon Kanto 1931-1936 (sijainen), 1937-1963
  • Kaija Mononen myöh. Eerola 1963-1965
  • Ilmari Kotisalo 1965-1980
  • Erkki Koivisto 1964-1980 (Vihtijärven sivutoiminen kanttori)
  • Pekka Kuokkala 1973-1977 (Nummelan sivutoiminen kanttori)
  • Antti Hietala 1978-1981
  • Martti Kilpeläinen 1980-2008
  • Pirkko Kela 1985-2016
  • Ulla Eho-Saario 1990-
  • Pia Hemminki 1999-2000 (vs. kanttori)
  • Iina Katila 2002 (vs. kanttori)
  • Elo Jaanivald (vs. kanttori 2002-2003)

Katso myös

Lähteet

  1. Jäsentilasto 2023 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 24.2.2024.
  2. a b c Vihdin seurakunta vihdinseurakunta.fi. Arkistoitu 15.8.2016.
  3. Tietoa seurakunnasta Vihdin seurakunta
  4. Vihdin seurakuntatalo vihdinseurakunta.fi. Arkistoitu 15.8.2016.
  5. Pyhän Birgitan kirkko vihdinseurakunta.fi. Arkistoitu 15.8.2016.
  6. Siunauskappeli/Hautausmaat vihdinseurakunta.fi. Arkistoitu 15.8.2016.
  7. Riuttarannan leirikeskus vihdinseurakunta.fi. Arkistoitu 6.2.2011.
  8. Olet tässä - Lähetysjuhlat 2016 vihdinseurakunta.fi. Arkistoitu 15.8.2016.
  9. a b Keskeneräinen tehtävä, s. 202-214. Vihdin seurakunta, 2006. ISBN 952-92-0854-5.
  • n
  • k
  • m
Seurakunnat
Entiset seurakunnat
  • n
  • k
  • m
Piispat
Seurakunnat
Tuomiorovastikunta
Lohja
Tuusula
Historia