Vihreäpuupyton

Vihreäpuupyton
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Pytonkäärmeet Pythonidae
Suku: Puupytonit Morelia
Laji: viridis
Kaksiosainen nimi

Morelia viridis
(Schlegel, 1872)

Synonyymit
  • Chondropython viridis (Schlegel, 1872)[2]
  • Python viridis Schlegel, 1872
Katso myös

  Vihreäpuupyton Wikispeciesissä
  Vihreäpuupyton Commonsissa

Infobox OKVirheellinen NIMI-arvoIUCN-testi OK

Vihreäpuupyton[3] eli puupyton[2] (Morelia viridis) on myrkytön kuristajakäärme, jota tavataan Uudessa-Guineassa, Arusaarilla ja Cape Yorkin niemimaalla.

Koko ja ulkonäkö

Aikuiset vihreäpuupytonit ovat yleensä noin 90–120 senttimetrin pituisia, mutta yli kaksimetrisiä yksilöitä on havaittu. Väritykseltään laji on kirkkaan vihreä, jonka joukossa on keltaisia tai valkoisia hajanaisia viivoja. Tasaisen värin joukossa voi olla joko samanvärisiä tai sinisiä laikkuja ympäri kehoa.lähde?

Levinneisyys ja elinympäristö

Vihreäpuupytonia tavataan Uuden-Guinean eteläosissa, Arusaarilla ja Australian Queenslandissa Cape Yorkin niemimaalla. Uuden-Guinean pohjoisosissa elävät puupytonit luokitellaan nykyään omaksi lajikseen Morelia azurea. Vihreäpuupytonin elinympäristöä ovat sademetsät, sekundaarimetsät ja puutarhat. Lajia tavataan ainakin 2000 metrin korkeuteen asti.[4]

Lisääntyminen

Vihreäpuupytonin poikanen.

Vihreäpuupyton on ovipaarinen, naaras munii 1–25 munaa per parittelu.lähde? Luonnossa naaras hautoo ja suojelee munia maassa. Vastakuoriutuneet poikaset ovat kirkkaankeltaisia, mutta väri muuttuu parissa vuodessa kirkkaanvihreäksi.[4][5] Lajin Morelia azurea poikasilla esiintyy lisäksi tiilenpunaista värimuunnosta, joka vihreäpuupytonilta puuttuu.[4]

Lähteet

  1. Auliya, M., Shine R.A. & Allison, A.: Morelia viridis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.6.2014. (englanniksi)
  2. a b Dahlström, Harri (päätoim.): Maailman eläimet: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat, s. 284. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-6533-2.
  3. O’Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 121. Suomentanut Sari Welling-Hirvonen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.
  4. a b c Natusch, Daniel J. D. et al.: Species delimitation and systematics of the green pythons (Morelia viridis complex) of melanesia and Australia. Molecular Phylogenetics and Evolution, tammikuu 2020, 142. vsk, s. 106640. doi:10.1016/j.ympev.2019.106640. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 15.9.2024. (englanniksi)
  5. McGhee, Karen & McKay, George: Maailmamme eläimet, s. 161. Suomentanut Hiltunen, Marja-Leena & Pertti. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7373-3.
Taksonitunnisteet
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.