Yhdysvaltain presidentinvaalit 1800 
|
1796 ←
| 13. lokakuuta – 3. joulukuuta 1800 | → 1804
| |
| 138 valitsijamieskokouksen valitsijamiesääntä
70 valitsijamiesääntä tarvitaan voittoon | | |  |  | | Ehdokas | Thomas Jefferson | John Adams | | | Puolue | Demokraatti-republikaanit | Federalistit | | Kotiosavaltio | Virginia | Massachusetts | | Varapresidenttiehdokas | Aaron Burr | Charles C. Pinckney | | Valitsijamiesäänet | 73 | 65 | | Voitetut osavaltiot | 9 | 7 | | Äänet | 41 330 | 25 952 | | Kannatus | 61,4 % | 38,6 % | |
|
| Vihreissä osavaltioissa Jefferson voitti valitsijamiehet ja oransseissa Adams. Numerot kertovat jokaisen osavaltion valitsijamiesäänten määrän. |
Presidentti ennen vaaleja
John Adams
Federalistit | Uusi presidentti
Thomas Jefferson
Demokraatti-republikaanit | |
Yhdysvaltain presidentinvaalit 1800 järjestettiin 13. lokakuuta – 3. joulukuuta 1800. Vaaleissa varapresidentti Thomas Jefferson päihitti presidentti John Adamsin. Vaalit merkitsivät pitkää demokraattis-republikaanisen puolueen valtakautta ja federalistisen puolueen vääjämätöntä loppua. Ne olivat pitkä ja katkera revanssi vuoden 1796 vaaleista ranskanmielisten, desentralisaatiota kannattavien Jeffersonin ja Aaron Burrin johtamien demokraattis-republikaanien ja Adamsin sekä Charles Pinckneyn johtamien englantilaismielisten, sentralisaatiota kannattavien federalistien välillä. Tärkeimmät poliittiset kysymykset koskivat Ranskan suuren vallankumouksen sivuvaikutuksia, mukaan lukien vastustus kongressin säätämälle verolle, jolla kustannettiin uusi armeija ja laivasto kvasisotaan Ranskaa vastaan 1798. Alien and Sedition Acts -lait, joilla federalistit yrittivät vaimentaa toisinajattelijoita demokraattis-republikaanisissa sanomalehdissä, osoittautuivat myös erittäin kiistanalaisiksi.
Demokraattis-republikaanit olivat hyvin järjestäytyneitä sekä osavaltio- että paikallisella tasolla, kun taas federalistinen puolue oli epäjärjestyksessä ja kärsi katkerasta kahtiajaosta sen kahden johtajan, presidentti Adamsin ja Alexander Hamiltonin, välillä. Juonittelu valitsijamiesäänistä, alueelliset erimielisyydet ja molempien puolueiden järjestämät lokakampanjat tekivät vaaleista tunnistettavasti nykyaikaisen.
Tulokset
