Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1959

Vuoden 1959 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 12 (16)
Isäntämaa  Tšekkoslovakia
Kaupungit Praha
Bratislava, Brno, Ostrava
Ajankohta 5.–15. maaliskuuta 1959
Mitalistit
Kultaa Kanada
Hopeaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Pronssia Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Maalintekijä Gordon Berenson (9)
← 1958 1960 →
Infobox OK
Vuosina 1953–1959 käytössä ollut maailmanmestaruuspokaali

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1959 järjestettiin Prahassa[1] 5.–15. maaliskuuta. Karsintaryhmien ottelut pelattiin Ostravassa, Bratislavassa ja Brnossa[1]. Alkusarjan pisteet eivät jääneet voimaan loppusarjoihin.[1]

Karsintakierros

Karsintaryhmä 1

joukkue Ot. V T H Maalit Pst CAN TCH SUI POL
Kanada 3 3 0 0 39-2 6 7-2 23-0 9-0
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 3 2 0 1 24-8 4 9-0 13-1
 Sveitsi 3 1 0 2 8-35 2 8-3
Puola Puola 3 0 0 3 4-30 0

Karsintaryhmä 2

joukkue Ot. V T H Maalit Pst URS USA NOR GDR
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 3 3 0 0 39-2 6 7-2 23-0 9-0
Yhdysvallat 3 2 0 1 24-8 4 9-0 13-1
Norja 3 1 0 2 8-35 2 8-3
DDR Itä-Saksa 3 0 0 3 6-21 0

Karsintaryhmä 3

Ottelut pelattiin Ostravassa. Suomi saavutti sensaatiomaisesti tasapelin Ruotsia vastaan, joka oli lohkon ennakkosuosikki. Teppo Rastio teki kavennusmaalin noin neljä minuuttia ennen pelin loppua. Raimo Kilpiö puolestaan tasoitti lukemat puolitoista minuuttia ennen pelin päättymistä.[1]

joukkue Ot. V T H Maalit Pst SWE FIN FRG ITA
Ruotsi 3 2 1 0 21-5 5 4-4 6-1 11-0
Suomen lippu Suomi 3 1 1 1 13-12 3 5-3 4-5
Länsi-Saksa 3 1 0 2 11-13 2 7-2
Italia 3 1 0 2 7-22 2

Loppusarjat

Mitalisarja

Joukkue O V T H Maalit Pts CAN URS TCH USA SWE FIN
Kanada 5 4 0 1 21-7 8 3-1 3-5 4-1 5-0 6-0
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 5 4 0 1 20-10 8 4-3 5-1 4-2 6-1
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 5 3 0 2 22-14 6 2-4 4-1 8-2
Yhdysvallat 5 3 0 2 23-15 6 7-1 10-3
Ruotsi 5 1 0 4 6-21 2 2-1
Suomen lippu Suomi 5 0 0 5 7-32 0

Vaikka alkusarjan tasapeli Ruotsia vastaan nosti Suomen joukkueen odotuksia, loppusarjassa joukkueen suoritustaso laski huomattavasti. Suomi hävisi Italialle, vaikka Suomi oli ottelun ennakkosuosikki. Toisaalta ottelu Ruotsiakaan vastaan ei ollut vähistä maaleista huolimatta tasainen. Ruotsi hallitsi ottelua, joskin joukkueen otteet eivät olleet alati itsevarmoja, vaan paikoin hermostuneita.[1]

Alempi loppusarja

Joukkue O V T H Maalit Pts FRG NOR GDR ITA POL SUI
Länsi-Saksa Länsi-Saksa 5 4 1 0 30-9 9 9-4 8-0 2-2 5-3 6-0
Norja 5 3 1 1 20-20 7 4-1 4-3 4-3 4-4
DDR Itä-Saksa 5 3 0 2 20-21 6 8-6 5-1 6-2
Italia 5 2 1 2 20-17 5 5-2 4-1
Puola Puola 5 1 0 4 11-20 2 2-1
 Sveitsi 5 0 1 4 8-22 1


Euroopan-mestaruuskilpailut

EM Joukkue
1. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
2. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
3. Ruotsi
4. Suomen lippu Suomi
5. Länsi-Saksa
6. Norja
7. Saksan demokraattinen tasavalta
8. Italia
9. Puola Puola
10.  Sveitsi

B-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts ROM HUN AUT
Romania Romania 2 2 0 0 12-4 4 7-2 5-2
Unkari 2 1 0 1 5-9 2 3-2
Itävalta 2 0 0 2 4-8 0
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia B Joukkueen otteluiden tuloksia ei huomioitu kisojen lopputuloksissa. 3-0 17-2 7-1

Mestarijoukkue

Joukkue Pelaajat
1. CAN Belleville McFarlands:

Gordon Bell, Maurice Benoit, Fred Berenson, Denis Boucher, Barton Bradley, Wayne Brown, Pete Conacher, Floyd Crawford, Al Dewsbury, Roy Edwards, George Gosselin, Ike Hildebrand, Harold Jones, Jean-Paul Lamirande, John McLellan, Paul Payette, Lou Smerke

Lähteet

  • http://hockey365.celeonet.fr/hockeyarchives/mondial1959.htm (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
  • http://www.todor66.com/hockey/world/index.html (englanniksi)

Viitteet

  1. a b c d e Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 93. US-Mediat Oy, 1989.
  • n
  • k
  • m
1920–1939
1940–1959
1960–1979
1980–1999
2000–2019
2020–2029
Huomioitavaa
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä.
Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus.
Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi.
Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa.
Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut.
Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja.
Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus.
Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
  • n
  • k
  • m
Maailmanmestaruuskilpailut
Miesten maajoukkueet
A-sarjataso
Itävalta · Kanada · Kazakstan · Latvia · Norja · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · Slovakia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Valko-Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Yhdistynyt kuningaskunta · Yhdysvallat
1. divisioona (edeltäjä B-sarja)
2. divisioona (edeltäjä C-sarja)
3. divisioona (edeltäjä D-sarja)
Muut IIHF:n
maajoukkueet
Muut IIHF:n
jäsenvaltiot
IIHF:n ulkopuoliset
maajoukkueet
Naisten maajoukkueet
IIHF:n ulkopuoliset
naisten maajoukkueet
Entiset joukkueet
Baskimaa · Böömi · Böömi ja Määri · DDR · Englanti · Euroopan yhdistelmäjoukkue · IVY · Jugoslavia · Katalonia · Neuvostoliitto · Pohjois-Amerikan alle 23-vuotiaiden yhdistelmäjoukkue · Saksan liittotasavalta · Saksojen yhdistynyt joukkue · Saint-Pierre ja Miquelon · Serbia ja Montenegro · Skotlanti · Tšekkoslovakia
Entiset
naisten maajoukkueet
Muut arvokisat
Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset
Muuta
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.