Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965

Vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 8 (17)
Isäntämaa Suomi
Kaupungit Tampere
Ajankohta 3.–15. maaliskuuta 1965
Mitalistit
Kultaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Hopeaa Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Pronssia Ruotsi
Ottelut 28
Maalintekijä Tšekki Jaroslav Jiřík 8 maalia
← 1964 1966 →
Infobox OK

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965 järjestettiin Tampereella, Suomessa 3.–15. maaliskuuta. Kisat olivat ensimmäiset Suomessa järjestetyt jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut[1]. Pelipaikkana oli Suomen ensimmäinen, kisoja varten valmistunut Hakametsän jäähalli [1]. B-sarjan ottelut pelattiin Turussa, Porissa ja Raumalla[1].

A-sarjan turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta, joista kukin pelasi yhden ottelun kutakin muuta joukkuetta vastaan. Neuvostoliitto voitti maailmanmestaruuden. Isäntämaa Suomi sijoittui seitsemänneksi.

Kisojen parhaana maalivahtina palkittiin Tšekkoslovakian Vladimír Dzurilla, parhaana puolustajana saman maan František Tikal sekä parhaana hyökkääjänä Neuvostoliiton Vjatšeslav Staršinov. Kisojen pistepörssin voitti Tšekkoslovakian Jozef Golonka, ja paras maalintekijä oli saman maan Jaroslav Jiřík. B-sarjan voitti Puola.lähde?

Kisat olivat taloudellinen menestys. Ne tuottivat puoli miljoonaa markkaa.[2] Suomalainen yleisö oli innostunut kisoista.[2] Ne toivat ensimmäistä kertaa jääkiekon suuren yleisön tietoon Suomessa.[3]

Taustaa

Alun perin kisat myönnettiin järjestettäviksi Helsingissä. Kaupunki joutui kuitenkin 13 kuukautta ennen kisoja toteamaan, ettei Nordenskiöldinkadun varteen tekojäästadionin tilalle ehditäkään ajoissa saada valmiiksi suunniteltua jäähallia. Tällöin tamperelaiset jääkiekkovaikuttajat päättivät neuvotella Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindforsin kanssa kisoja kohdanneista ongelmista. Tampereellakaan ei oltu tehty mitään hallin rakentamiseksi, mutta Lindfors ymmärsi koko Suomea koskevan tilanteen ja ilmoitti, että ensimmäinen halli tehdään Tampereelle. Työt alkoivat ripeästi, ja niiden aloittamisesta kesti vain 11 kuukautta Hakametsän jäähallin avausottelun pelaamiseen 29. tammikuuta 1965.[1]

Suomi turnauksessa

Suomi ehti harjoitella kisoja varten vain noin kuukauden ajan, joten ennakkoon ajateltiin, että maa voittaa vain Norjan.[1] Ruotsia vastaan pelatun 2–2-tasapelin onkin sanottu hullaannuttaeen koko Tampereen.[2] Ruotsi-ottelussa Suomen Juhani Lahtinen pelasi erinomaisesti Suomen maalilla ja Matti Keinonen teki Suomen molemmat maalit.[4] Keinosen maalit olivat niin sanottuja vanhanaikaisia maaleja, joissa hän kiersi vastustajan maalin ja ujutti kiekon maaliviivan yli maalin takakulmalta.[4] Lahtisen ja Keinosen otteista huolimatta Suomen joukkueen parhaana pelaajana kotiturnauksessa on pidetty myös Jarmo Wasamaa.[4]

Karsinta A-sarjaan

18. joulukuuta 1964 Augsburg Saksa Länsi-Saksa  Sveitsi 2-8 (1-2,0-2,1-4)
20. joulukuuta 1964 Bern  Sveitsi Saksa Länsi-Saksa 2-7 (0-2,1-4,1-1)
3. tammikuuta Geneve  Sveitsi Saksa Länsi-Saksa 6-7 (1-3,4-2,1-2)
2. maaliskuuta Rauma Norja Saksa Länsi-Saksa 5-4 (4-2,0-1,1-1)

Norja sai paikan A-sarjassa. Länsi-Saksa ja Sveitsi saivat paikat B-sarjaan.

Suomen postilaitos julkaisi vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskisojen kunniaksi oman postimerkkinsä.
Yleisradion selostamo Hakametsässä 1965.

A-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts URS TCH SWE CAN DDR USA FIN NOR
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 7 7 0 0 51-13 14 3-1 5-3 4-1 8-0 9-2 8-4 14-2
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 7 6 0 1 43-10 12 3-2 8-0 5-1 12-0 5-2 9-2
Ruotsi 7 4 1 2 33-17 9 6-4 5-1 5-2 2-2 10-0
Kanada 7 4 0 3 28-21 8 8-1 5-2 4-0 6-0
Itä-Saksa 7 3 0 4 18-33 6 7-4 3-2 5-1
Yhdysvallat 7 2 0 5 22-44 4 4-0 8-6
Suomen lippu Suomi 7 1 1 5 14-27 3 4-1
Norja 7 0 0 7 12-56 0

Norja putosi B-sarjaan kaudeksi 1966.


Euroopan-mestaruus

EM Joukkue
1. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
2. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
3. Ruotsi
4. Itä-Saksa
5. Suomen lippu Suomi
6. Norja

Karsinta B-sarjaan

19. marraskuuta 1964 Genova Italia Unkari 2-3 (0-0,1-1,1-2)
26. marraskuuta 1964 Budapest Unkari Italia 2-2 (1-0,1-1,0-1)
5. joulukuuta 1964 Lontoo Iso-Britannia Ranska Ranska 8-2 (1-1,3-1,4-0)
12. joulukuuta 1964 Boulogne-Billancourt Ranska Ranska Iso-Britannia 3-2 (0-0,1-0,2-2)

Unkari ja Iso-Britannia etenivät B-sarjaan.

B-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts POL SUI FRG HUN AUT GBR YUG
Puola Puola 6 5 1 0 35-15 11 3-1 3-3 9-5 5-3 11-2 4-1
 Sveitsi 6 4 1 1 30-20 9 6-1 3-1 7-3 7-4 3-3
Saksa Länsi-Saksa 6 3 2 1 30-20 8 4-4 2-1 12-4 8-2
Unkari 6 2 1 3 19-24 5 5-3 1-5 3-0
Itävalta 6 2 0 4 21-28 4 5-4 6-5
Iso-Britannia 6 1 1 4 24-41 3 5-5
 Jugoslavia 6 0 2 4 16-29 2
Romania Romania ei pelannut

Puola nousi A-sarjaan kaudeksi 1966. Romania joutui karsimaan B-sarjapaikasta Ranskan ja Italian kanssa.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. a b c d e Hakametsässä MM-kiekkoa jo vuonna 1965 mtvuutiset.fi. 22.4.2003. Viitattu 18.1.2022.
  2. a b c Suomi sai MM-kiekkokisat ensi kertaa 1965 yle.fi. Viitattu 18.1.2022.
  3. Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 97. US-Mediat Oy, 1989.
  4. a b c Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 98. US-Mediat Oy., 1989.

Aiheesta muualla

  • Ylen Elävä arkisto: MM-kiekon kotikisat 1965
  • Ylen Elävä arkisto: Harvinaista värifilmikuvaa jääkiekon MM-kisoista 1965 ottelusta Ruotsi-Neuvostoliitto (filmikatsaus esittelee Keski-Suomea)
  • Hockeyarchives - Championnats du monde 1965 (ranskaksi)
  • Passionhockey - Championnats du monde 1965 (ranskaksi)
  • http://avlh.sweb.cz/MS-1965.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) (tšekiksi)
  • n
  • k
  • m
1920–1939
1940–1959
1960–1979
1980–1999
2000–2019
2020–2029
Huomioitavaa
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä.
Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus.
Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi.
Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa.
Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut.
Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja.
Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus.
Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
  • n
  • k
  • m
Maailmanmestaruuskilpailut
Miesten maajoukkueet
A-sarjataso
Itävalta · Kanada · Kazakstan · Latvia · Norja · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · Slovakia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Valko-Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Yhdistynyt kuningaskunta · Yhdysvallat
1. divisioona (edeltäjä B-sarja)
2. divisioona (edeltäjä C-sarja)
3. divisioona (edeltäjä D-sarja)
Muut IIHF:n
maajoukkueet
Muut IIHF:n
jäsenvaltiot
IIHF:n ulkopuoliset
maajoukkueet
Naisten maajoukkueet
IIHF:n ulkopuoliset
naisten maajoukkueet
Entiset joukkueet
Baskimaa · Böömi · Böömi ja Määri · DDR · Englanti · Euroopan yhdistelmäjoukkue · IVY · Jugoslavia · Katalonia · Neuvostoliitto · Pohjois-Amerikan alle 23-vuotiaiden yhdistelmäjoukkue · Saksan liittotasavalta · Saksojen yhdistynyt joukkue · Saint-Pierre ja Miquelon · Serbia ja Montenegro · Skotlanti · Tšekkoslovakia
Entiset
naisten maajoukkueet
Muut arvokisat
Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset
Muuta