Maria Ressa

Maria Ressa
Maria Ressa vuonna 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt	2. lokakuuta 1963 (ikä 60) Manila, Filippiinit
Ammatti	toimittaja
Muut tiedot
Tunnustukset	Vapauden kultainen kynä (2018) Neljän vapauden palkinto (2020) Guillermo Canon maailman lehdistövapauden palkinto (2021) Nobelin rauhanpalkinto (2021)
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Maria Ressa (s. 2. lokakuuta 1963 Manila, Filippiinit) on filippiiniläinen toimittaja ja Rappler-uutissivuston perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on Filippiinien ensimmäisiä tutkivia journalisteja, ja hän on johtanut muun muassa CNN:n Manilan- ja Jakartan-toimistoja sekä ABS-CBN:n uutis- ja ajankohtaistoimitusta. Ressa oli perustamassa Rappleria vuonna 2012. Pienestä uutissivustosta kasvoi nopeasti Filippiinien suurimpia. Sivusto on kirjoittanut kriittisesti myös presidentti Rodrigo Duterten hallinnosta, mistä se on joutunut vaikeuksiin. Ressaa vastaan on nostettu useita syytteitä, ja vuonna 2020 hänet todettiin syylliseksi kyberherjaustapauksessa. Ressa on saanut kansainvälisesti tunnustusta sananvapauden puolustajana, ja Filippiinien hallintoa on syytetty yrityksestä hiljentää Ressa.

Maria Ressalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2021 yhdessä Dmitri Muratovin kanssa.^[1]

Nuoruus ja opiskelu

Maria Ressa syntyi Manilassa vuonna 1963, jolloin hänen äitinsä oli vasta 18-vuotias. Maria menetti isänsä vuoden vanhana. Marian äiti muutti tämän jälkeen Yhdysvaltoihin, ja Maria jäi siskonsa kanssa isänsä perheen hoidettavaksi. Äiti lensi kuitenkin säännöllisesti tapaamaan tyttäriänsä.^[2]

Maria Ressa muutti kymmenenvuotiaana äitinsä ja isäpuolensa luokse Yhdysvalloissa ja kasvoi sen jälkeen New Jerseyssä. Amerikanitalialainen isäpuoli adoptoi Marian.^[3] Perhe asui Toms Riverissä, missä Ressa kävi myös high schoolinsa.^[4] Hän opiskeli Princetonin yliopistossa, mistä hän valmistui vuonna 1986. Hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon englannista ja sai todistuksen myös teatterista ja tanssista. Valmistumisensa jälkeen Ressa palasi Filiippineille ja meni Philippines Dilimanin yliopistoon opiskelemaan journalismia Fulbright-stipendin turvin.^[5]

Ura

CNN:llä ja ABS-CBN:llä

Ressa tuotti 1986–1987 ABS-CBN 2 -kanavalle viikoittaisia yhteiskunnallisia ohjelmia ja toimi valtiollisen PTV 4 -aseman vastaavana tuottajana. Hän toi ensimmäisten joukossa tutkivan journalismin Filippiinien televisioon.^[6]

CNN:n Manilan-toimistoa Ressa johti 1987–1995 ja Jakartan-toimistoa 1995–2005.^[7] Syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen Ressasta tuli CNN:n Aasian johtava tutkiva journalisti. Hän kirjoitti Kaakkois-Aasian terroriverkostojen noususta kirjan Seeds of Terror: An Eyewitness Account of Al-Qaeda’s Newest Center of Operations in Southeast Asia.^[6] CNN:ltä Ressa siirtyi vuonna 2005 ABS-CBN:n uutis- ja ajankohtaistoimituksen johtajaksi. Hänen alaisuudessaan oli yli tuhat toimittajaa.^[8]

Rappler

Ressa työskenteli ABS-CBN:llä aina vuoteen 2012 saakka, jolloin hän oli perustamassa Rappleria.^[8] Ressa ja kolme muuta toimittajaa olivat saaneet ajatuksen uudenlaisesta uutissivusosta, joka toimisi startup-yrityksen tavoin. Rapplerilla oli alkuun 12 nuorta toimittajaa ja kehittäjää. Se oli suunnattu nuorille lukijoille, mutta sosiaalisen median markkinnoinnin ansiosta se kasvoi nopeasti Filippiinien neljänneksi suurimmaksi uutissivustoksi.^[9]

Rappler ja Ressa alkoivat joutua hallinnon ahdistelemaksi Rodrigo Duterten noustua presidentiksi. Rappler uutisoi kriittisesti Duterten väkivaltaista sotaa huumeita vastaan, jonka aikana on monia ihmisiä tapettu sekä ihmisoikeuksia rikottu. Duterte viittasi ensimmäisen kerran Rappleriin heinäkuussa 2017 pitämässään valtion tilaa käsitelleessä puheessa, kun hän sanoi sen olevan kokonaan yhdysvaltalaisten omistama ja näin perustuslain vastainen. Ressa tyrmäsi väitteen, mutta elokuussa 2017 Filippiinien arvopaperi- ja pörssikomissio alkoi tutkia Rappleria. Komissio perui yrityksen lisenssin, mutta vetoomustiomioistuin palautti sen. Rappler joutui seuraavaksi vastaamaan veropetossyytteisin, ja Ressa pidätettiin marraskuussa 2018. Ressa vapautettiin takuita vasten, ja hänen mukaansa syytökset ovat täysin poliittisia.^[9]

Ressa todettiin kesäkuussa 2020 syylliseksi kyberherjaukseen. Tapauksen taustalla oli Rapplerin vuonna 2012 julkaisema juttu, jossa käsiteltiin liikemies Wilfredo Kengin yhteyttä korkeimman oikeuden tuomariin. Tapaus tuotiin ensimmäisen kerran oikeuteen vuonna 2017, mutta silloin se todettiin vanhentuneeksi. Pian tämän jälkeen oikeusministeriö muutti vanhentumisrajan vastaavissa tapauksissa vuodesta 12 vuoteen. Kyberherjauslaki oli astunut voimaan neljä kuukautta jutun julkaisun jälkeen, mutta tuomioistuimen mukaan artikkelista vuonna 2014 korjattu kirjoitusvirhe teki artikkelista lain alaisen.^[10] Kengan tapaus oli vielä kesällä 2021 vetoomustuomioistuimessa, ja Ressa voi saada siitä kuusi vuotta vankeutta. Ressalla oli tuolloin yli seitsemän oikeustapausta käynnissä.^[11] Rapplerin asianajajiin kuuluva Amal Clooney kutsui tammikuussa 2021 Filippiinien hallitusta avoimeksi kamppailuksi Ressan hiljentämiseksi.^[12]

Tunnustukset

Ressa oli yksi Time-lehden Vuoden henkilöitä vuonna 2018. Time nosti Vuoden henkilöiksi joukon vainottuja ja murhattuja toimittajia ”Totuuden puolustajina”. Time-lehden kunnianosoituksen lisäksi Ressa on palkittu monilla muillakin tunnustuksilla.^[5] World Association of Newspapersin Vapauden kultaisen kynän hän sai vuonna 2018 ja Neljän vapauden palkinnon vuonna 2020.^[13][14] Unescon jakaman Guillermo Canon maailman lehdistövapauden palkinnon hän sai vuonna 2021.^[15] Ressalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto 8. lokakuuta 2021 yhdessä Dmitri Muratovin kanssa.^[16][17]

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Ressa Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Norja Katalonia Saksa Israel Yhdysvallat Japani Tšekki Korea Alankomaat Puola Portugali Tieteilijät CiNii Henkilöt Yle Muut IdRef